Puulajikkeilla on kaksi pääryhmää, havupuut ja lehtipuut. Suurin osa Suomea kuuluu havumetsäalueeseen, puolet Suomen metsistä onkin mäntymetsää. Suuri osa Suomea on sekametsää, jossa kasvaa useaa eri puulajiketta. Jokaisella puulajilla on omat ominaisuutensa ja oma työstötekniikka. Kun puhutaan puusta rakentamisesta, on nämä syytä tuntea. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimpien puiden ominaisuuksia ja mihin ne soveltuvat parhaiden.
Yleisimmät kotimaiset puulajit
Noin 97 % Suomen puista on mäntyä, kuusta tai koivua. Mänty on näistä yleisin ja se onkin yleinen rakennuspuumateriaali. Mäntypuuta on helppo työstää, koska se on massaltaan kevyttä ja pehmeää. Mänty kestää tästä huolimatta hyvin Suomen sääolosuhteita, sitä käytetäänkin paljon myös terassipuuna ja ulkokalusteissa. Mäntyä näkee paljon mökkikalusteissa ja muissa puutuotteissa.
Kuusta käytetään myös paljon rakennuspuuna, se on männyn tavoin kevyttä ja pehmeää, mutta vaaleampaa sävyltään. Kuusi soveltuu mainiosti paneeleihin ja vanereihin ja sitä käytetään paljon saunanlauteina. Koivu soveltuu hyvin huonekaluihin, se on vahvaa ja taipuisaa puuta. Huonekaluissa koivun vaalea sävy on kaunis ja sitä on helppo työstää. On muistettava, että koivu lahoaa helposti ja voi naulatessa halkeilla. Vahvana puulajikkeena koivua käytetään muun muassa työkaluvarsissa sekä vanerilevyissä.
Harvinaisemmat kotimaiset puulajit
Puuteollisuudessa käytetään paljon muitakin kotimaisia puulajikkeita, joita voi hyödyntää monin eri tavoin rakentamisessa. Säänkestävinä puina lehtikuusta ja haapaa näkee paljon ulkorakenteissa sekä ulko- ja sisähuonekaluissa. Lehtikuusi on painavaa ja tiheää puumassaa, jonka ominainen sävy on harmahtava. Haapa on valkeaa, hyvin pehmeää puuta, jonka työstäminen vaatii aikaa. Haapaa on hankalaa hiota ja höylätä, mutta tämä kaunis puu soveltuu hyvin esimerkiksi saunanlauteiksi ja sisäpaneeleihin.
Sisustuksessa suomalaisissa kodeissa näkee leppää, vaahteraa, pihlajaa ja katajaa. Kataja on pieni halkaisijaltaan, joten sitä käytetään astioissa, pienesineissä ja työkalujen varsissa. Katajassa on hyvä tuoksu ja se on puuna lujaa ja sitkeää. Pihlajaa ja vaahteraa käytetään huonekaluissa, pienesineissä ja työkalujen varsissa. Kummatkin ovat kovaa ja vahvaa puuta, joista vaahtera on huomattavasti kevyempi.
Paneeleissa ja huonekaluissa käytetään paljon leppää, tervaleppää ja harmaaleppää. Ne eroavat hiukan sävyiltään, tervaleppä on vaaleampaa kuin harmaaleppä. Tervalepässä on myös puun syyt näkyvämmin esillä. Leppien paino ja pehmeys vaihtelee, mutta leppää on hyvin helppo työstää. Tämän ja puun vaalean punertavan sävyn takia se on kaunis puu huonekaluihin.
Suomessa olevat ulkomaiset puulajit
Suomessa kasvaa ulkomaisia puulajikkeita kuten pyökkiä ja punapyökkiä, tammea sekä jalavaa. Näitä puulajeja näkee paljon etenkin parketeissa, listoissa, paneeleissa ja muussa sisustuksessa, kuten huonekaluissa. Tammi sekä jalavaa ovat kovia puita, joista vahvana puuna tammi lohkeaa helposti. Jalava on sitkeää ja taipuisaa, ja sitä käytetään tästä syystä paljon huonekaluissa viiluina.
Viiluksi sopii myös pyökki, koska se on taipuisaa ja sitä on helppo työstää. Työstäessäsi pyökkiä tulee muistaa, että sitä työstäessä, sen pölyn hengittäminen on vaarallista. Viiluksi soveltuu myös mahonki, jota näkee paljon veneiden ja asuntovaunujen sisustuksessa. Paljon näkee huonekaluissa eksoottisia puita kuten bonsai- puuta ja sademetsien puulajeja, mutta pelko sademetsien häviämisestä on vähentänyt niiden ostamista.
Yhteenveto
Puu on kaikenlaiseen rakentamiseen erinomainen materiaali. Puu on lisäksi rakentamisessa kaunis, uusiutuva luonnonvara, ja se on kaiken lisäksi ekologinen ratkaisu. Kun valitset puulajiketta, mieti ensin mitä olet rakentamassa ja mitä puun tulee kestää. Jokaisella puulajikkeella on omat ominaisuudet ja siitä syystä eri käyttökohteet. Tästä syystä puu on monikäyttöinen rakentamisessa ja kaunis, luonnollinen materiaali.